Kim Åström raportoi valtuuston puhuttaneista aiheista.
Lähes nelituntiseksi venyneessä kokouksessa eniten puhuttanut aihe oli odotetusti asuntomessuasia. Asuntomessujen järjestämisestä on jätetty valtuustoaloite jo vuonna 2016, joka jäi kuitenkin pöytälaatikkoon kunnes uuden kunnanjohtajan johdolla se on nostettu agendalle tähtäimenä Kirkkonummen 700-vuotisjuhlat vuonna 2030. Viime vuonna selvitettiin mahdollisia sijainteja, joista valikoitui jokseenkin yksimielisesti Kantvikin Strömsbyn alue. Nyt messualueeksi on tarkentunut Prikirannan alue, ts. kuvassa keskellä etualalla oleva lahdenpohjukka. Alueetta luonnehditaan merellisenä, joskin syvässä kapeassa lahdessa merellisyys jää hiukan rajalliseksi. Asuntomessualueena sitä puoltaa pääkaupunkiseudun läheisyys ja em. rajallinenkin merellisyys. Kielteisinä asioina puolestaan teollisuuden läheisyys ja alueen hiukan matala hintaprofiili asuntomessujen tavoitehaarukkaan nähden. Virkakunnassa asuntomessuhanke on herättänyt suurta innostusta ja se nähdään merkittävänä mahdollisuutena tuoda kunnalle näkyvyyttä 700-vuotisjuhlan yhteydessä, sekä ylipäitänsä mahdollisuutena kehittää aluetta korkealuokkaisesti. Alueen takaa, kuvan yläpäässä löytyy upea Jollarannan alue, jossa merellisyys toteutuu aidosti ja lännen suuntaan. Se kuitenkin toteutuu vasta Prikirannan jälkeen, ja sille alueelle liittyy myös osayleiskaavoitustarve. Siksi asuntomessualueeksi on siis valikoitunut etualan alue, jonka pitäisi vuoteen 2030 mennessä saada toteutumaan ainakin puoliksi, jotta olisi messualueena järkevä.
Itse messujen kustannuksen on arvioitu olevan noin 3M€, alueen toteuttaminen puolestaan 12M€. Messuista tulee jonkun verran lipputuloja, infra katetaan kuten muuallakin tontinmyyntituloilla ja verotuloilla yli ajan. Messuasiasta käytiin pitkä keskustelu, jossa vahvoja kannanottoja kuultiin suuntaan ja toiseen. Puolestapuhujat korostivat hankeen tuomia mahdollisuuksia ja näkyvyyttä, vastustajat puolestaan messujen kustannuksia, riskejä, viimeaikaisten asuntomessujen negatiivisia talouslukuja ja sitä, että alue myy kyllä muutenkin. Tosiallisesti tänään päätettiin vasta asuntomessuhakemuksen jättämisestä, jossa sitoudutaan 60k€ kuluihin, ei muuhun. Kuitenkin käytännössä tällaisilla pienilläkin alkupanoksilla on yleensä vahvasti sitouttava vaikutus asian viemiseen loppuun asti. Pidän siis tänään asiasta käydyn selvänumeroisen äänestyksen perusteella jo sangen todennäköisenä, että vastaisuudessakin liputetaan messujen puolesta kun asia tulee neuvottelujen jälkeen keväällä päätettäväksi. Itse olen suhtautunut hankkeeseen varovaisen myönteisesti, joskin aluevalintaan hiukan varauksellisesti. Hankkeen synnyttämä innostus virkakunnassa on asia, joka poikii positiivisia sivuvaikutuksia ja jota en toivo tainnutettavan.
Kokouksen toisena merkittävänä osana oli Kylmälän vesiosuuskunnan ”bailout”. Kylmälään on toteutettu vesihuoltoa, joka suunnittelu alkoi 2010-luvulla ja toteutus 2020-luvulla. Kunta on vuosina 2020-21 taannut vesiosuuskunnalle lainan (870k€) ja vahvistanut sen toiminta-alueen. Osuuskunta ajautui tauloudellisiin vahinkoihin osin rakennuskustannusindeksin nousun myötä ja osin, koska monet kiinteistöt eivät ole halunneet siihen liittyä. Nykytilanteessa vesiosuuskunta on maksukyvytön ts. käytännössä konkurssissa. Osuuskunnan päästäminen konkurssiin liipaisisi kunnan lainatakausvastuut, ja sisältäisi muitakin riskejä. Kunnanhallituksen teettämän selvityksen perusteella paras vaihtoehto on toiminnan haltuunotto liiketoiminnan siirtona Kirkkonummen Vedelle. Liiketoiminta siirtyy hyväksytyn aiesopimuksen mukaan 0€:lla Kirkkonummen vedelle, jonka taseeseen kirjataan 2.1M€ vierasta pääomaa. Tästä kirjataan vastaava investointilisämääräraha Kirkkonummen vedelle, josta vajaa 1M€ on velkaa, loput palautuskelpoisiksi määriteltyjä liittymismaksuja, joita ei kuitenkaan palauteta, ellei kiinteistöjä pureta. Alueella peritään korotettua liittymis- ja perusmaksua joilla “sosialisoitu” velka katetaan yli ajan. Asia hyväksyttiin päätösesityksen mukaan ilman vastaesityksiä. Vaikkakin jälkiviisautena Kylmälän vesiosuuskunnassa moni asia olisi voinut mennä paremmin, koen, että lopputuleman kanssa voi elää. Keskitetyn vedenjakelun toteutuminen on strategiamme mukaisen luonnonläheisen pientalovaltaisen rakentamisen perusedellytys. Asemakaava-alueillekin kunta joutuu investoimaan ennakolta vedenjakeluun, josta investoinnit saadaan katettua liittymismaksuilla, perus- ja vesimaksuilla yli ajan. Näin toteutuu myös Kylmälän alueella kun vedenjakeluun saadaan lisää liittyjiä.
Kokouksessa hyväksyttiin myös hallintosäännön uudistus. Mitään kovin mittavaa uudistusta ei ole tehty, vaan ensisijaisesti on pyritty selkeyttämiseen. Joitain rooleja ja toimivaltaa on täsmettetty, tavoitteena selkeyttää ohjaavaa ja operatiivisen työn rooleja. Lautakuntien roolista on haluttu selkeämmin ohjaava siinä missä operatiivinen toiminta hoidetaan toimialojen sisällä. Myös ylempien virkamiesten ottamista on tarkennettu. Hallintosäännön tiimoilta käytiin äänestys siitä, pitäisikö vammais- ja vanhusneuvostojen edustaja kutsua kaikkiin lautakuntien kokouksiin, kuten nuorisovaltuustoedustajien. Yllättävän tasaisessa äänestyksessä päädyttiin kuitenkin nykykäytännön säilyttämiseen, ts. että kategorista läsnäolo-oikeutta ei ole, vaan puheenjohtaja voi kutsua tarvittaessa. Itse pidän tätä parempana.
Nissniku-taloon päätettiin lisätä teleskooppikatsomo (220k€) liikuntasalin yhteyteen, jota yhdistyskentältä oli toivottu. Asia on keskusteluttanut aiemmissa käsittelyvaiheissa paljonkin. On pohdittu, paljonko tilaa teleskooppikatsomo vie ulos vedettynä, ja miten mahdollisesti rajoittaa eri lajien vaatimaa kenttätilaa. Valtuustosalissa katsomo hyväksyttiin kuitenkin ilman erityistä keskustelua tai vastaesityksiä. Koulu on suhtautunut siihen myötämielisesti.
Äänestämään sen sijaan päästiin kohdassa “Vastaus valtuustoaloitteeseen 1/2024: Monikulttuurisuusneuvoston perustaminen Kirkkonummelle”. Vastauksessa esitettiin, että monikulttuurisuusneuvostoa ei perustettaisi. Asiasta käytiin tiukka äänestys jo kunnanhallituksessa. Nyt pohjaesitystä vastaan asetettiin ehdotus neuvoston perustamisesta sekä ehdotus asian jatkoselvittämisestä esimerkkeineen ja kustannuksineen ennen päätöksentekoa. Näistä jälkimmäinen voitti keskinäisen äänestyksen selkein numeroin, ja voitti myös päätösesitystä vastaan niukalla enemmistöllä, eli asiaan palataan.
Kokouksen lopuksi valittiin vielä uuden työllisyys- ja elinkeinoasiain lautakunnan jäseniksi kaudelle 1.8.2024-31.5.2025. Kirkkonummella 11-henkisessä lautakunnassa pj ja neljä jäsenpaikkaa, Vihdillä ja Siuntiolla loput paikat. Puheenjohtajaksi valittiin Urho Blom (kok), jäseniksi Pia Furu (RKP), Ville Salminen (PS), Pekka Sinisalo (ProK) ja Ari Harinen (SDP).
Kirjoittaja Kim Åström