18.11.2024 illan valtuustokokous oli esityslistaltaan ja pituudeltaan pitkä ja painoarvoltaankin merkittävä. Hyväksyttiin MAL-sopimus, palveluverkkosuunnitelma, vuoden 2025 veroprosentit ja talousarvio sekä vielä omakotitonttien luovutusehtoja. Raporttikin on vähän totuttua pitempi.
Helsingin seudun MAL- eli maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus on valtion, alueen kuntien ja HSL:n välinen sopimus, joka pohjautuu aiemmin esillä olleeseen MAL suunnitelmaan. Siinä missä suunnitelma määrittelee aiesopimusluonteisesti pitkän aikavälin tavoitteita, nyt hyväksytty sopimus määrittelee nelivuotisjakson valtion rahallisia tukia alueen liikennehankkeisiin. Suomessa MAL-seutujen lukumäärä on kasvanut seitsemään, ja Helsingin seudulle oli nyt jaossa vain 300M€ aiemman 600M€ sijasta. Siitä leijonaosa menee pääkaupunkiseudun kunnille ja lähes puolet yksittäiseen Vantaan ratikkahankkeeseen. Kuuma-kunnat saavat tässä sopimuksessa vain rippeitä, yhteensä noin 20M€ väyläverkon pienhankkeisiin ja hankesuunnitteluun. Näiden pienhankkeiden jakautuminen eri Kuuma-kuntiin on vielä sopimatta. Kirkkonummelle on ehdolla muutamia jalankulun ja pyöräilyn edistämisen hankkeita. Kunnalle tärkeä Masalanportin hanke ei mahtunut tälle sopimuskaudelle, mutta kerrottiin olevan tulossa ensi nelivuotiskaudelle. MAL-hankkeissa valtion osuus on yleensä 30-50%, joten mikään raha ei kuitenkaan tule ilman kunnan omia merkittäviä panostuksia.
Yksi keskeinen elementti MAL-sopimuksessa on varikkoratkaisut, joiden suunnitteluun on varattu 3M€. Vaikka Kirkkonummi on vastustanut varikkoa, sellainen vääjäämättä tarvitaan rantaradalle, joko Espooseen tai Kirkkonummelle. Nyt on MAL-sopimuksen ehtona edellytetty, että Kirkkonummi ja Espoo osaltaan kumpikin suunnittelee varikkovaihtoehdon alueelleen, joista valitaan lopullinen ratkaisu viimeistään vuonna 2027. Turhan työn välttämiseksi valinta olisi nähdäkseni syytä kyetä tehdä jo aiemmin. Espoo on jo hylännyt aiemmin esillä olleen Mankin ja fokusoi Näkinmetsän luolavarikkoon. Tämä olisi takuulla HSL-kunnille kallis ratkaisu, karkeat arviot sen rakentamiskustannuksesta liikkuvat välillä 300 – 600M€, siinä missä maanpäällisen varikon suuruusluokka olisi 200M€.
Varikkovaihtoehdoista laaditut erinäiset selvitykset ovat olleet johtopäätöksiltään poukkoilevia. Esimerkiksi Vuohimäen perustamiskustannusarviot ovat vaihdelleet kertoimella kuusi eri selvitysten välillä. Myös arviot Luoman savimaan stabilointitarpeista ovat olleet epämääräiset. Liikennemääriä ja uuden yhdysraiteen tarvetta koko matkalle en ole toistaiseksi nähnyt kunnollista arviota. Kirkkonummella varikkokeskustelua on värittänyt NIMBY-retoriikka. Kunnan näkökannasta Vuohimäen vaihtoehdossa on selkeitä etuja. Aiemmin esille tuomieni argumenttien lisäksi keskeiseksi lisäargumentiksi on noussut mahdollisuus Vuohimäen eritasoliittymän aikaistamisesta. Tämä ohjaisi Kanvikin teollisuuden raskaan liikenteen pois Kantvikistä ja Upinniementieltä, mikä poistaisi merkittävän liikenneturvallisuusongelman ja pullonkaulan laajan alueen kehittämiseslä.
MAL-sopimus hyväksyttiin ilman erityisiä vastalauseita. Edelleen auki jääneen varikkoasian ratkaisu tullee vielä viemään loppukauden kokousaikaa.
—
MAL-sopimuksen jälkeen päästiin hyväksymään Kirkkonummen Palveluverkkosuunnitelmaa 2025-2035. Selvityksen pohjatyönä oli parin vuoden takainen konsulttiselvitys, jossa lähtökohdaksi oli otettu tilojen käyttöasteen maksimointi pohjautuen asukasennusteisiin ja eri kasvuskenaarioihin. Siinä esitettiin mm. lakkautettavaksi Laajakallion, Sjökullan ja Heikkilän koulut. Selvitystä vaivasi kuitenkin osaoptimointi, josta saattoi päätellä seuraavan kasvaneita investointitarpeita kapasiteetin loppuessa kesken. Selvityksen julkaisun jälkeen asiasta on järjestetty asukasiltoja ja aihetta käsitelty valtuustoryhmissä ja monissa lautakunnissa. Nyt koulujen lakkautusesityksistä on luovuttu.
Varhaiskasvatuksen asiakasmäärät ovat ennustettua korkeampia, koska osallistumisaste on kasvanut. Kouluissa alhainen syntyvyys pitää oppilasmäärät alhaisina pidemmän aikaa, joskin uudisasuntotuotanto voi tätä alueellisesti lieventää. Uusille päiväkodeille nähdään vuoteen 2035 tarvetta Veikkolassa, Masalassa ja 2kpl keskustan alueella. Rakennushankkeiden ja peruskorjaushankkeiden aikataulutus ja suunnittelu palveluverkkosuunnitelmaan pohjalta tehdään nyt hyväksytyn suunnitelma pohjalta. Siitä nähtiin alustava luonnos (kuva).
Suunnitelma hyväksyttiin ilman erityistä draamaa. Veikkolan ikuisuuskysymys eli kirjaston kohtalo poiki pari äänestystä. Kirjastoa on esitetty jollain aikavälillä siirrettävän joko koulun tiloihin tai uudisrakennukseen, mutta nykyinen status quo jatkunee edelleen.
Palveluverkkosuunnitelman ja talousarvion tiimoilta saatiin myös päivitys käynnissä olevien kouluhankkeiden tilanteista. GWP eli Wigge valmistuu syksyllä 25, yhteiskampuksessa rakentaminen on käynnistynyt ja pitäisi valmistua 2027. Nissniku talon kilpailutus on käynnissä. Talon pitäisi valmistua 2028, kuten myös Kantvikin koulun uudisrakennus- tai peruskorjaushanke joka on hankesuunnitteluvaiheessa.
—
Vuoden 2025 veroprosentit päätettiin esitetysti säilyttää nykyisellä tasolla. Talousarvio 2025 ja -suunnitelma 2026-2027 on valmisteltu vastaavalla prosessilla kuin parina viime vuosina. Asian tiimoilta on järjestetty pari seminaaria, jonka jälkeen kunnanjohtajan esitykseen valtuustoryhmät ovat saaneet esittää kysymyksiä ja muutosesityksiä, jotka tiiviissä kahden päivän neuvotteluissa lopulta saatettiin lopulliseksi talousarvioksi. Isoin ensi vuoden rakenteellinen muutos liittyy TE-palveluiden siirtymiseen kunnan vastuulle vuodenvaihteesta alkaen.
TA-neuvotteluprosessi sai kiitosta kautta linjan. TA-neuvotteluissa euromääräisiä muutoksia tuli kohtuullisen vähän, mutta tavoitekirjauksia -ja tarkennuksia lisättiin erityisesti pientalovaltaisuuden edistämisestä. Talousarvio hyväksyttiin kannatuspuheenvuorojen jälkeen ilman vasta- tai muutosesityksiä.
Kunnan talous on nykytilanteessa melko vakaa, mutta kauan korkeana jatkuva investointitaso lisää lainan määrää, joka haastaa tulevien vuosien talouden kantokykyä. Pitkän ajan talouden vakauden varmistamiseksi KH on erikseen edellyttänyt, että laaditaan pitkän tähtäimen kestävän kasvun strateginen ohjelma.
Kokouksen lopuksi hyväksyttiin vielä Juhlakallion ja Tolsanmäen asemakaava-alueilla 21 uusien omakotitalotonttien myynti- ja vuokraehdot. Kunnan pitkäaikaisena tavoitteena on ollut 50 uuden omakotitalotontin tarjoaminen vuosittain, josta on jääty huomattavan kauas. On hienoa, että tontteja varsin hyvällä sijalla saadaan lopulta tarjolle ja uuden kaavoitusohjelman nojalla vastedes kasvavassa määrin. Em. luovutusehdot esim. rakentamisajasta ja jälleenmyyntikielloista olivat tiukahkot, joka toivon mukaan ei karkota ostajia. Koska hinnanmäärityksessä ei erityisemmin ollut huomioitu tonttien sijainnillisia eroja, käynee niin, että erityisesti tietyt tontit ovat erityisen kiinnostuksen kohteina. Ken harkitsee omakotihanketta niin tähän tarjontaan kannattaa tutustua.
Kim Åström
Kunnanvaltuutettu