Läntisen Uudenmaan kunnille hallituksen sote-esitys on erityisen vahingollinen. Toteutuessaan hallituksen sote-esitys leikkaisi kirkkonummelaisten, siuntiolaisten ja inkoolaisten palveluista kaikkiaan lähes kuusi miljoonaa euroa, keskittäisi päätöksenteon ja sitä myötä palvelut entistä vahvemmin pääkaupunkiseudulle ja Espooseen.
Ajatuspaja Toivo on laskenut vuoden 2017 kuntavaalien tulosten perusteella, kuinka monta edustajaa kustakin kunnasta valittaisiin tulevaan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon. Uuden hyvinvointialueen muodostaisivat Espoo, Lohja, Kirkkonummi, Raasepori, Vihti, Kauniainen, Hanko, Karkkila, Siuntio ja Inkoo. Laskelman mukaan Espoo saisi yksinään jopa 49 paikkaa 79:stä, eli 62 % kaikista valtuutetuista. Vaikka osa espoolaisista äänestäisi pienempien kuntien ehdokkaita, on käytännössä varmaa, että Espoosta valituilla valtuutetuilla tulee olemaan ehdoton enemmistö ja päätösvalta tulevassa aluevaltuustossa.
Neljä pienintä kuntaa ovat omalla äänestysvoimallaan yltämässä enintään yhteen paikkaan. Hangosta, Karkkilasta, Siuntiosta ja Inkoosta on erittäin vaikeaa saada läpi useampaa ehdokasta. Kirkkonummi saisi valtuustoon seitsemän edustajaa, mikä vastaa vajaata yhdeksää prosenttia valtuutetuista. Näiden kuntien asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa alueensa palveluihin kapenisivat jatkossa hyvin vähäisiksi. Toteutuessaan uudistus siis keskittää päätöksenteon vahvasti Espoolle, ja sen myötä myös palvelut karkaavat kauemmaksi Länsi-Uudenmaan muista kunnista.
Erityisen merkillistä on, miten läntisellä Uudellamaalla perinteisesti vahva RKP on valmis uhraamaan kirkkonummelaisten, siuntiolaisten ja inkoolaisten päätösvallan oman kunnan alueella tarjottaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja vieläpä heikentämään länsiuusmaalaisten palveluiden rahoitusta Marinin vasemmistohallituksessa.
Hallituksesta on myös todettu, että sote-uudistus tuo mukanaan maakuntaveron, mikä tarkoittaa entistä ankarampaa verorasitetta palkansaajille ja yrittäjille. Uudistus on erityisen kova isku kunnille, joissa lasten ja nuorten osuus on suuri, sillä hallituksen esityksen myötä kuntien mahdollisuudet investoida mm. varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluihin heikkenevät radikaalisti.
Kuntavaaleissa länsiuusmaalaisilla on mahdollisuus antaa selkeä viesti maan hallitukselle siitä, ettei palveluiden keskittäminen, hoitoon pääsyn vaikeuttaminen ja entistä korkeammat verot ole oikea tapa uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Selkeimmin tämä viesti välittyy Marinin vasemmistohallitukselle, kun äänestät kokoomuksen ehdokasta.
Läntisen Uudenmaan kunnille hallituksen sote-esitys on erityisen vahingollinen. Toteutuessaan se leikkaisi kirkkonummelaisten, siuntiolaisten ja inkoolaisten palveluista lähes kuusi miljoonaa euroa, ja keskittäisi päätöksenteon ja palvelut vahvemmin Espooseen.