Kunnanvaltuusto kokoontui 2.-3.5.2024 Turkuun talousseminaariin käsittelemään tulevien vuosien talousarviota sekä investointeja verrattain hyvässä tilanteessa: edelliset vuodet ovat olleet menestyksekkäitä kunnalle.
Nykyinen valtuusto on Kokoomuksen johdolla tehnyt paljon töitä sen eteen, että talous saataisiin tasapainoon. Toimenpiteet ovat alkaneet kantaneet hedelmää ja vuosien 2022 ja 2023 tulos on ollut positiivinen 12,7 ja 23,7 miljoonaa euroa. Näissä toki mukana tulosta parantavina kertaerinä hyvinvointikeskuksen myynti vuonna 2022, josta kunta sai voittoa yli 14 miljoonaa euroa sekä vuonna 2023 verotuksen tiliöintien jaksotuksesta aiheutuneet “ylisuuret” kunnallisverot (t.s. alkuvuonna kunta sai pienen hetken kunnallisveroja “vanhan” 19,75 veroprosentin mukaan)
Hyvänolontunteeseen ei voi tuudittautua sillä näköpiirissä on useita jo tehtyjen päätösten aiheuttamia sekä ennakoituja kuluja: 6 miljoonaa euroa kouluinvestointien leasingmaksuja ja poistoja (GWP, Lukiokampus, Nissniku, Kantvik), miljoonilla euroilla kasvavat infrahankkeiden poistot, miljoonilla euroilla kasvavat rahoituskulut lainan määrän sekä korkotason nousun johdosta sekä mahdolliset valtiontalouden sopeutuksesta aiheutuvat miljoonaluokan leikkaukset valtiontukiin.
Valtuustolle esitetty talouden perusura näyttää siltä, että ilman korjaavia toimenpiteitä tilikauden tulos painuu pakkaselle vuonna 2026. Valtuustolle esitettiin yhtenä sopeutuskeinona “väliaikaista kunnallisveroprosentin korotusta”, mutta tämän osalta valtuuston viesti oli selvä: tätä ei tule toteuttaa, sillä se vain siirtäisi eteenpäin välttämätöntä tehostamistarvetta ja todennäköisesti jäisi pysyväksi.
Menestyäkseen tulevaisuudessa Kirkkonummen on panostettava samanaikaisesti sekä kunnallisverotuloja kasvattavaan väestönkasvuun, yksityisen sektorin työpaikkoja ja yhteisöveroja lisäävään toimintaan, tiukkaan kulukuriin ja priorisoitava investointejaan.
Kunnallisverotuloja kasvattavaa väestönkasvua tukevia toimia ovat esimerkiksi pientalokaavojen toteutus, myötämielinen suhtautuminen haja-asutusalueelle myönnettäviin suunnittelutarveratkaisuihin sekä kesäasuntojen muuttamisen ympärivuotiseen käyttöön salliminen.
Työpaikkoja ja yhteisöveroja kasvatamme houkuttelemalla suuria investointeja kuntaan. Prysmianin laajennus ja Microsoftin datakeskus ovat erinomaisia esimerkkejä tästä. Myös pienemmän kokoluokan investoinnit, kuten Motonetin uusi myymälä, auttavat. Kunnan tulee olla myötämielinen kaikkiin alueellensa sijoittuviin työpaikkoja luoviin investointeihin ja käytävä aktiivista keskustelua yritysten kanssa niiden houkuttelemiseksi kuntaan.
Välittömästi aloitettava kulukuri säästää kunnan tulevilta leikkauslistoilta sekä irtisanomisilta. Valtuutostolle esitetyn mukaan toimintakulujen kasvu vuodelle 2025 olisi 8 miljoonaa euroa ja säästämisen tarve on noin 5 miljoonaa euroa.
Vuoden 2025 talousarviota varten kunnan palvelualueiden tulee tarkasti ja kriittisesti käydä läpi kaikki kulunsa – erityisesti siitä näkökulmasta että tuoko kukin kuluerä lisäarvoa kuntalaisille. Ylimääräisestä on luovuttava ja uusia kuluja ei tule ottaa, ellei välttämätöntä. Eläköitymisten ja irtisanoutumisten yhteydessä on syytä tarkastella tehtäviä, sekä niiden jakoa, uudestaan ja pohtia onko jostakin tekemisestä mahdollista luopua tai voiko toimintaa virtaviivaistaa siten, että lähtijöiden tilalle ei aina palkata uutta henkilöä samaan tehtävään. Pienistä virroista syntyy suuri kulusäästö.
Arvion mukaan GWP, Lukiokampus, Nissniku ja Kantvik kalustaminen maksaa vuosina 2026-2028 yhteensä 15 miljoonaa euroa. Tämän kulupotin pienentämiseksi kannustan tarkastelemaan kriittisesti sitä, että mitä kalusteita voi vanhoista kiinteistöstä hyödyntää ja mitkä kalusteet on aivan välttämätöntä hankkia uutena.
Kunta suunnittelee investoivansa merkittävästi tulevina vuosina sekä infrastruktuuriin että koulukiinteistöihin. Infrainvestoinneissa tulisi painottaa talouden kasvua tukevia hankkeita – pientalokaavoja sekä yritysalueita. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan tulee tiukasti priorisoida investointejaan niiden takaisinmaksuajan ja pääoman tuoton mukaan. “Nice to have” -tyyppisiä investointeja on siirrettävä tulevaisuuteen.
GWP kampus on rakenteilla, Lukiokampuksen toteuttaja on valittu ja Nissniku sekä Kantvik ovat suunnitteluvaiheessa. Kaikkien rakenteilla ja suunnittelussa olevien kiinteistöjen osalta on pitäydyttävä kulukurissa. Toimitilapalvelujen on myös kriittisesti tarkasteltava muita investointejaan ja siirtää ei-kriittiset tulevaisuuteen.
Nyt menee hyvin, mutta tulevaisuuden haasteet ovat jo näkyvissä horisontissa. Samalla on kuitenkin muistettava, että talouden tasapainottaminen ei ole itseisarvo, vaan sen tavoitteena tulee olla kuntalaisten hyvinvoinnin, elämänlaadun ja turvallisuuden parantaminen. Jatkuvalla kehitystyöllä ja tehokkaalla resurssien käytöllä Kirkkonummi voi tarjota asukkailleen laadukkaita palveluita ja vahvistaa kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen.
Tekstin kirjoittajana
Jani Ekman
Kunnanvaltuutettu ja Toimitilapalvelujen lautakunta, vpj.