Vuoden ensimmäisessä valtuustokokouksessa syntyi vilkastakin keskustelua asuntomessujen ja kouluruoan tiimoilta, mutta äänestyksiltä säästyttiin.
Alkuun päätettiin ilman erityistä keskustelua myöntää Kyrkslätt FBK rf. – Kirkkonummen VPK ry:lle 400k€ lainatakausta uuden paloaseman rakentamiseksi kokonaishintaan 850k€. Asema tehdään vanhojen purkukuntoisten hallirakennusten tilalle Överbyntielle. Vanhaa suojeltua yhdistystaloa ei pureta.
Päivän ehkä merkittävin asia oli ”tahdonilmaisu Länsirata Oy:n rakentamisvaiheen rahoittamisesta” hyväksyminen. Kyseessä on siis entinen ns. Tunnin juna, joka tässä vaiheessa on kutistunut paikallisjunahankkeeksi Espoon Histaan ja Salon kieppeillä. Rata ei siis nyt vireillä olevalla suunnitelmalla ja rahoituksella tulisi lainkaan Kirkkonummelle. Nyt lausuttavasta rahoittamisen tahdonilmaisusta korostettiin, että se ei ole sitova, mutta muodollisuutena tarpeellinen, jotta hanke voisi saada EU:n CEF-rahoitusta. Tosiallista tahtotilaa tällaisen hankkeen rahoittamiseksi ei salissa kuitenkaan ilmaistu. Päätökseen liitettiinkin yksimielisesti vahvat jo kunnanhallitusvaiheeseen valmistelemani evästykset:
- että kunnan rahoituksen on rajoituttava Veikkolan seisakkeen välittömiin kustannuksiin (joita tässä vaiheessa ei siis tulisi),
- että hankkeesta on voitava vetäytyä milloin tahansa
- ja että hankeyhtiölle ei myönnetä lainatakauksia.
Lisäksi evästettiin, että kunta voi osallistua kustannuksiin vain erillisellä päätöksellä ja aikaisintaan, kun mahdollista Veikkolan asemaa toteutetaan. Totesin vielä sen, että jos rataa myöhemmin päädytään toteuttamaan välille Hista-Salo, niin se on kiistatta sekä taloudellisesti että elinkaaren ilmastovaikutuksiltaan negatiivinen. Tällaisen hankkeen tukeminen ei pitäisi mitenkään sopia HINKU-kunnan agendaan. Tässä on nyt oltava erittäin tarkkana, ettemme varomattomuuttamme ajaudu sitoumuksiin, joita joudumme katumaan. Apotista ja eräistä muista yhteishankkeista pitäisi olla jo riittävästi huonoja kokemuksia. Koko radan on arvioitu maksavan 3-4Mrd, todennäköisesti inflaation myötä enemmän. Tämä tarkoittaisi Kirkkonummelle nykyosuuksilla 20M€ osuutta. Muut kunnat kuitenkin pitävät Kirkkonummen 0.48% nykyosuutta hankeyhtiöstä suhteettoman pienenä. Uusia asemia rata tuo vain kourallisen, eli maksupaineet jokaista toteutuvaa asemaa kohden ovat väistämättä ihan eri kertaluokkaa.
Seuraavana asiana päästiin käsittelemään vastausta vuosien takaa jätettyyn valtuustoaloitteeseen ”asuntomessut Kirkkonummelle”. Virkamiehet olivat tehneet ansiokkaan selvityksen aiheesta ja kartoittaneet potentiaalisia alueita Kirkkonummella. Mahdolliseksi asuntomessujen toteuttamisvuodeksi (aikaisintaan) oli esitetty vuotta 2030, joka on myös Kirkkonummen kunnan 700-vuotisjuhlavuosi. Aihe oli aiemmin esillä yhdyskuntatekniikan lautakunnassa. Siellä, kuten nyt valtuustossa vallitsi pitkälti yksimielisyys siitä, että jos asuntomessuihin lähdetään, niin Kantvikin merellinen alue (Prikinranta) olisi selvästi soveltuvin (pää)alue. Tämä edellyttää, että vireillä oleva Kantvikin osayleiskaava saadaan kiirehdittyä maaliin, ja päästään toteuttamaan pientalovaltaista korkeatasoista asemakaavoitusta tälle erittäin arvokkaalle alueelle. Aikataulu voi silti muodostua haasteeksi, jolloin todettiin, että asuntomessuvuoden ei välttämättä tarvitsisi olla vielä 2030. Toisaalta esitettiin myös kyseenalaistusta asuntomessujen tarpeellisuudesta ja hyödyistä kustannuksiin nähden. Tässä kohtaa vasta hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, ts. ei tehty päätöksiä asuntomessuista. Yleistuntumaksi jäi kuitenkin, että enemmistön suhtautuminen ajatukseen oli ainakin varovaisen myönteistä, joten aiheeseen palattaneen.
Eniten keskustelua aiheutti kuitenkin asioista arkisin, eli vastaus valtuustoaloitteeseen ”kasvisruoan edistäminen koulu- ja päiväkotiruokailussa”. Annetussa vastauksessa korostettiin, että ruokalistasuunnittelu on tasapainoilua ravintosuositusten ja asiakkaiden toiveiden välillä. Todettiin, että kasvisruoan menekki on heikkoa ja kasvisruokapäivästä tulee myös eniten kielteistä palautetta. Edelleen todettiin, että vain syöty ruoka ravitsee, ja hävikin minimointi on kaikkien intressi. Valtuustossa kuultiin eri näkemyksiä kouluruoan tasosta ja kasvisruoan lisäämisestä. Kuntavertailussa Kirkkonummen ateriakustannukset kuuluvat halvimpien joukkoon, joskin kuntakohtaiset luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Omassa puheenvuorossani kuitenkin korostin sitä, että menneinä vuosina elintarvikkeiden merkittäväänkin kustannusnousuun on vastattu ensisijaisesti ruokalistasuunnittelulla, ts. halventamalla annoksia. Ruoan laatu onkin usealta suunnalta kuullun mukaan heikentynyt merkittävästi koronan jälkeen. Olisi siis syytä tehdä tarvittavat indeksikorjaukset, jotta päästään palaamaan siihen tasoon, mikä oli ennen pandemiaa, oli kyse sitten liha- tai kasvisruoasta. Koululaisten hyvä ravitseminen on historiallisestikin ollut menestysresepti hyvinvointiin ja parempiin oppimistuloksiin, enkä näe mitään syytä, etteikö näin olisi edelleen.
Kirjoittaja Kim Åström