Liisa Kosonen

Kirjailija, toimittaja, harrastajateatterin ohjaaja

Nimeni taitaa olla varsin tuttu valtaosalle kirkkonummelaisia, toiminhan Kirkkonummen Sanomien toimittajana 80-luvulla ja uudestaan vuosina 2004-2016, jolloin valtuustotyö tuli tutuksi työni kautta. Valtuuston kokouksista kirjoittaminen herätti syvemmän kiinnostuksen kotikuntani asioihin laajalla skaalalla. Kun minua nyt pyydettiin ehdokkaaksi, suostuin, koska kuntapäätökset koskettavat meitä kaikkia ja koin, että voin tuoda päätöksien taustaksi pitkän linjan kokemuksia ja näkemyksiäni Kirkkonummen kehityksestä ja sen eri kylistä, olenhan asunut täällä vuodesta 1963 alkaen eri puolilla kuntaa: Kylmälässä, Evitskogissa, Munkkullassa, Gesterbyssä, Lindalissa ja nyt Heikkilässä itse rakentamassamme omakotitalossa. Olen saanut seurata kuntamme kehitystä vuokrakauden tuhojen jälkeen ja nähnyt sen alkuun kivuliaan ja kovin hitaan kasvun, sitten vilkkaan uudisrakentamisen – ja surukseni myös näiden julkisen puolen uudisrakennusten purkamisen, epäterveellisinä ja homeisina rakennuksina.


TAUSTANI
Olen syntyisin Itä-Suomesta, pienviljelystilalta, jossa opin työnteon mallin jo äidinmaidossa. Laaja sukuni on asuttanut samaa kyläkuntaa jo vuodesta 1658, joten opin kunnioittamaan esi-isieni työtä ja historiaa ja katsomaan asioita pitkällä, vuosisatojen perspektiivillä. Seutu on edelleen toinen kotikuntani ja vietämme siellä, Saimaan vesien äärellä kaiken vapaa-aikamme, jossa meitä työllistää  perinnöksi saamani synnyinkoti vanhoine rakennuksineen, iso puutarha ja metsänhoito.
Perheeseeni kuuluu yrittäjänä toiminut puoliso, neljä aikuista tytärtä perheineen, lastenlapsia on kuusi. Työurani on ollut moninainen liittyen pääosin kirjoittamiseen; toimittajana ja kirjailijana sekä harrastajateatteriin, päätoimisesti kristillisellä kentällä, ohjaajana, käsikirjoittajana ja kouluttajana.

KOOSTE
Kuntalaisena ja ehdokkaana katselen Kirkkonummea kokonaisuudessaan, sen eri kyläkuntien ja eri kieliryhmien tarpeita kuunnellen. Veikkolan ja Masalan kunnallisia palveluja ei saa heikentää!
Vastustan työssäkäynnin kulujen nostamista, kuten ruuhkamaksuja.
Koska investointipäätökset vaikuttavat tuleviin vuosikymmeniin, niitä pitää tarkastella riittävän pitkällä perspektiivillä. Nyt viimeistään on luotava sellaista julkista rakentamista, joka kestää sukupolvelta toiselle, kuten yksityinenkin rakentaminen kestää. 
Matkailuun on panostettava. Täällä on paljon sellaista historiaa ja luontoa, joka kiinnostaisi ihmisiä, mutta määrärahojen puuttuessa niiden esille nostamiseen ei ole voitu satsata.
Huolimatta puutteistaan Kirkkonummi on ihana paikka elää! Sitä haluan olla vaalimassa. Täällä on työpaikkoja, väljyyttä asumiseen, liikkumiseen luonnossa ja mahdollisuuksia harrastaa erilaisia asioita, kiitos eri yhdistysten, liikuntaseurojen, seurakunnan ja upeasti toimivan kansalaisopiston.

ASUMINEN
Kaavoittaminen ja rakentaminen ovat sydäntäni lähellä. Kaavoituspöydällä luodaan raamit toimivalle ja viihtyisälle yhteiskunnalle. Jos haluamme saada pysyviä asukkaita ja houkutella tänne uusia, hyviä veronmaksajia, tonttitarjontaa tulee aktiivisesti edistää Kirkkonummella. Turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön luominen kaikille, asumismuotoon katsomatta, on kestävä arvo, jota tulee vaalia.
Kirkkonummen ihana luonto kallioisine metsineen ja järvineen, helppo pääsy luontoon ja lähimetsien säilyminen virkistyskäytössä ovat merkittävä vetovoimatekijä, josta pitää huolehtia.
Keskustaa ympäröivät upeat kalliot on jätetty roskaajien haltuun, tähän pitää puuttua. Myös kunnan mielenkiintoinen ja erityinen historia on vaikeasti löydettävissä, kuten esimerkiksi parenteesiaika.  Kunta on itse jopa tuhoamassa historiaansa mm. kaavoittamalla nyt Munkkullaa! Se on lyhytnäköistä voitontavoittelua, joka pitää saada pysäytettyä, ennen kuin mikään kone menee tuhoamaan muinaismuistolain suojelemaan ympäristöä! Gillobackan kartanon omaleimainen, tunnetun puutarha-arkkitehdin Bengt Schalinin luoma puutarha valitettavasti menetettiin jo päiväkodin alle.

KULTTUURI JA LIIKUNTA
Itsekin kulttuurialan toimijana olen saanut kokea, miten lapsipuolen asemassa kulttuuri on ollut Kirkkonummella, kun ei ole kunnon tiloja eikä määrärahoja.  Nyt on saatu sentään uusi kirjastotalo Fyyri, mutta harmillista, ettei siihenkään saatu kunnon katsomoa ja toimivaa esitystilaa teatteria ja konsertteja varten. Kirjastopalveluja Veikkolassa eikä Masalassa ei saa supistaa Fyyrin takia!

Liikunnan edellytyksistä huolehtiminen oli yhtä lailla vuosikymmeniä lapsipuolen asemassa, esimerkiksi hiihtolatujen ja urheilupaikkojen suhteen kuntakeskuksessa, mutta nyt on suunta muuttunut parempaan päin. Kevyen liikenteen väylät ovat käytetyin liikuntapaikka ja niitten rakentaminen on tärkeää. Sain seurata sivusta, miten kesti vuosikymmeniä, ennen kuin tänne saatiin uimahalli ja jäähalli, koska oman kunnan valtuutetut niitä vastustivat!  Samoin kävi keskustan tekonurmikentän kanssa, mutta onneksi silloin puolustajia oli kuitenkin jo enemmistö. Liikunta on parasta ennalta ehkäisevää toimintaa joka ikäluokalle terveyskuluihin, mutta erityisen tärkeä sijansa sillä on lasten parissa sekä liikunnallisten että myös sosiaalisten suhteiden mahdollistajana.

TALOUS
Verotulojen kasvattaminen käy parhaiten luomalla kunnastamme oikeasti yritysmyönteinen ja uusia yrittäjiä ja asukkaita houkutteleva paikkakunta. Kasvu lisää kasvua. Työpaikkojen lisääminen on tärkein avain hyvään veropohjaan, veroäyrin nostaminen syö vain kulutusta ja johtaa syöksykiertee-seen kohti kurjistuvaa taloutta. Maksamme koronalaskua pitkään eikä kunnille pidä sen tähden keksimällä  keksiä uusia ”ilmaispalveluja”, kaikki maksaa. Lakisääteiset peruspalvelut on sen sijaan hoidettava hyvin.

LAPSET
Kirkkonummella voimme olla ylpeitä työhönsä sitoutuneesta varhaiskasvatus- ja opetushenkilökunnasta ja niiden hyvästä tasosta, mutta mikä riivaa nykyrakentamista, kun koulut ja päiväkodit homehtuvat muutamassa vuosikymmenessä? Ihmettelen suuresti, että tähän asiaan ei ole puututtu tiukalla otteella valtakunnan tasolla. Nykyään on monentasoista rakennusvalvontaa ja –määräystä, silti tällainen tilanne on sen keskellä syntynyt? Sen sijaan vanhemmat koulurakennukset, kuten mm. kyläläisten rakentama Friggesbyn koulu Kirkkonummella ja heti sotien jälkeen rakennettu oma kouluni Rantasalmella toimivat edelleen ilman sisäilmaongelmia?  

SOTE JA VANHEMPI VÄKI
Mitä kauemmaksi palvelut viedään, sitä kalliimmaksi ne tulevat käyttäjille ja sitä vaikeampi on niihin päästä. Kannatan sotepalvelujen järjestämistä omassa kunnassa ja tarvelähtöisesti.
Vaalipaneeleihin vastatessani suututti, että vanhemman väen asiat eivät juuri kiinnostaneet kysymysten laatijoita. Iso asia yhteiskunnassa on teknologian vieminen niin pitkälle palveluissa, että jos on pudonnut tästä kelkasta, omia asioitaan on hyvin vaikea hoitaa. Ellei ole nuorta polvea neuvomassa ja auttamassa, miten tilaat passin, osaat matkustaa julkisilla Helsinkiin, tilaat hoitoaikoja…  Teknologiassa itsessään ei ole vikaa, voihan sen avulla sujuvasti hoitaa asioitaan.  Mutta pitää huolehtia, että sekin vanhempi väestönosa, jolla ei ole teknologian taitoja tai laitteita, pystyy liikkumaan ja hoitamaan asioitaan tasavertaisesti, yhteiskunnan täysvaltaisina jäseninä.