Kaivinkone jyrää, sirkkeli laulaa ja lämpöputkia upotetaan. Työmiesten hengitys höyryää. Kirjaston parkkipaikalla pakkasauringon kanssa loistaa kilpaa punainen Ferrari ja kauempana ohi suhahtaa jokin toinen arvoauto.
Kun aistii elämää Kirkkonummella, on pakko tunnustaa: vilskettä riittää ja uutta rakentuu.
Samajalkaisesti muutoksen kanssa Kirkkonummen kuntaa koskevassa viestinnässä on siirrytty harmaalle alueelle ja alettu vaivihkaa puhumaan kaupungista. Pikkukaupunki-termiä käytettäessä ei todellakaan viitata Porvooseen tai Espooseen. Ei. Sillä tarkoitetaan Kirkkonummea – Suomen toiseksi suurinta (maalais)kuntaa.
Näin etunojan ottaneet viestijät haluavat pikkukaupunki-termillä kertoa, että olemme moderni, urbaani pikkukaupunki. Puhumalla näin Kirkkonummelle halutaan adoptoida kaupungistumisen hyvät ominaisuudet samalla, kun sen uskotaan vahvistavan veto- tai pitovoimaa.
Viimeksi havaitsin tämän ”pikkukaupunki-imagopuheen” Helsingin Sanomien välissä julkaistusta advertoriaalista, maksetusta mainoslehdestä, jossa Kirkkonummi oli mukana.
Operaatio herättää kysymyksiä kaupunki-statuksen merkityksestä. Laskevatko vai nousevatko sen myötä kunnalliset verot tai maksut? Nousevatko kulut tai vaikuttajien palkat?
Tavoiteltu efekti on selvä: kyse on imagosta ja halusta olla vähän fiinimpi ja pikkuisen vähemmän maalainen. Ja tuumasihan jo Kekkonenkin: sitä on, jos siltä näyttää!
Kokemusperäisesti moni on havainnut: korkeamman profiilin organisaatioon älytään usein lähettää suuremmat laskut ja soveltaa palveluhinnoittelussa kalliimpaa taulukkoa.
Kunta-nimityksen muuttamisesta kaupungiksi päättää valtuusto. Sillä, onko kysymyksessä kunta vai kaupunki, ei ole oikeudellisesti merkitystä kunnan aseman tai oikeuksien kannalta. Kunta voi käyttää kaupunki-nimitystä, kun se itse katsoo täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset.
Mutta olisiko Kirkkonummellakin syytä pysyttäytyä siinä, mitä valtuusto on asiasta virallisesti päättänyt?
Vai hyväksytäänkö viestijöiden tekemä ”tunnustelu” idealla: päästetään kokeeksi pikkasen pirtua ternimaitoon ja testataan? Vastustaako kukaan? Lähtisikö orastava asia itämään?
Omasta mielestäni tässä asiassa tulisi olla selkeä: mahdollinen kaupungiksi siirtyminen pitäisi tapahtua avoimesti ja demokraattisesti.
Tiedän, että meillä asuu paljon ihmisiä, jotka kokevat löytäneensä tästä kunnasta omia arvojaan vastaavan asuinpaikan. Monille Kirkkonummen perinteinen profiili on ollut juuri se oikea – se, joka tuo elämälle kaivatun laadun ja turvan!
Kuntakilpailussa menestyminen toteutuu vahvuuksien kautta. Muutoksenkin aikana tulee tunnistaa asiat, missä asioissa juuri meidän kuntamme on hyvä ja rakentaa kehittäminen niiden varaan.
Jukka Malila
Ratkaisuntuottaja
Kirkkonummelainen vuodesta 1989