Kirjoittaja Markku AlanneHankkeen, joka on erittäin ajankohtainen, ja jo käytännössä lyöty lukkoon, haluaisin kirkkonummelaisena pilkkoa muutamaan osaan, ns. makrosta mikrotasoon. Viittaan myös hankkeen viralliseen internetsivuun.
Ensimmäiseksi tulee mieleen projektin koko rationaalisuus. Hinnaksi tulee arvioiden mukaan 3,5-4 miljardia euroa. EU:lta on haettu CEF-rahoitustukea n. 176 miljoonaa euroa. Näitten päätösten ja talouden kiihtyneen velkaantumisen todellisen tilan ymmärtämisen välillä lienee toki jonkinlainen ajallinen epäsuhta, mutta tänä päivänä tällaisen hankkeen hyödyt kestänevät varsin hyvin kriittisen keskustelun kustannuksiin verrattuna.
Positiivisten ympäristötekijöiden vaikutusta on korostettu, ja onkin suotavaa että siirrytään lisääntyvään raideliikenteeseen urbaanisilla alueilla sellaisilla väleillä, joilla autoliikenne aiheuttaa liiallista rasitusta, mikä kyseisen radan kohdalla toteutuisikin. Toisaalta puhuttaneen myös hankkeen rakentamiseen kohdistuvista haitallisista ympäristövaikutuksista.
Mitä tulee itse aikaan (nimike “Tunnin juna” muutettiin ymmärrettävistä syistä), en usko, että liikemaailma mitenkään kärsii siitä, mikäli matka Helsingistä Turkuun, vice versa, kestää tunnin sijasta vartin pidempään. Nyt onkin jo kustannussyistä keskustelun aiheena yksiraiteinen osuus matkan puolivälin kohdilla. Kokemuksesta tiedetään, että tällainen ei ainakaan matkanopeutta edistä.
Toinen osa on se, että tässä vaiheessa esiintyy näkemyseroja siitä, mikä kuntien rahoitusosuuden pitäisi olla. Lähes jokainen radan varrella sijaitseva kunta on ilmaissut tyytymättömyytensä 49%:n osuuteen mm. kunnille lankeavien konkreettisten toteutumiskustannusten takia. Tässä kohtaa tulee myös kysymykseen kustannus/hyöty-suhde jokaiselle kunnalle . Nyt on lanseerattu termi “tahtotila” – mielestäni se viittaa erittäin paljon väljään ja abstraktiin tilaan, jolla sysätään konkreettiset päätökset ikään kuin hamaan lähitulevaisuuteen.
Kolmantena asiana, kirkkonummelaisena, ottaisin esille sen, että Kirkkonummi tulee olemaan eräänlainen väliinputoaja. Hyvä on että saadaan yhteys Veikkolaan, mutta Veikkola on suunitelman mukaan ainoa asema Kirkkonummella, ja pelkästään lähijunat liikennöivät Hki-Veikkola-väliä – siis Veikkolasta Turkuun/ Saloon ei mitään nopeata yhteyttä. Tämän radan varrella Kirkkonummella on ehdottomasti vähiten asukkaita/ työssäkäyviä. Kirkkonummen kunnanvaltuusto käsitteli Länsiradan rahoitusta 5.2, ja kevään aikana neuvotellaan osakkaiden kesken rahoitusosuuksista
Lopuksi vielä maininta Rantaradasta, joka ei missään tapauksessa ole substituutti eikä täydentävä hyödyke. Tämän kehittäminen, jota nyt ajetaan, on mielestäni erittäin järkevää, koska julkinen liikenne Kirkkonummelta länteen/lounaaseen on lähes olematon, viereisen kantatienkin ollessa ns. hitaanpuoleinen.
Jag tar ställning med helt subjektiva åsikter (hänvisningar till Västbanans officiella sidor) angående projektet, som i mitt tycke inte lyckas uppfylla kraven med att nyttan överstiger kostnaderna. Förutom kostnadsfrågorna, respektive med hur de distribueras, anser jag att Kyrkslätt som kommun förfördelas med hänsyn till befolkningen och utnyttjandet av sträckan. Däremot är det glädjande att se, att man efter en lång tid igen sätter liv på Strandbanan, längs vilken den offentliga trafiken minst sagt varit miserabel. Således förbinder man igen bättre sträckan frän Kyrkslätt ända till Hangö.
