Kooste valtuustokokouksesta 13.11.2023
Kokouksen pääteema oli talousarvio ja siihen liittyvät veroprosenttipäätökset.
Kiitos tiiviin talousarvioprosessin, voitiin veroprosenttien lisäksi koko talousarvio hyväksyä jo tässä kokouksessa eikä vasta joulukuussa. Vaikka aikataulun tiukkuus onkin aiheuttanut joitain haasteita matkan varrella, sai kunnanjohtaja Virpi Sailaksen johtama valmistelu sekä Kokoomuksen ryhmäpj. Urho Blomin vetämä talousarvioneuvotteluvaihe salissa laajalti kehuja. Kunnanjohtajan pohjaesitys oli harkiten laadittu, johon neuvotteluissa tehtiin lopulta varsin rajallisesti muutoksia.
Tuloveropuolella kunnallisveroa päätettiin alentaa (pyöristää) 7.11%->7.10%. Prosentin sadasosan lasku on toki vähäinen, mutta veron alentamisena kuitenkin ensikertainen tapahtuma allekirjoittaneen valtuustouralla. Kiinteistöveroissa sen sijaan yksi verolaji, yleisen kiinteistöveron maa-alueiden veroaste, nousee peräti 0.93%->1.3%. Kyseessä on hallituksen lakiesitys kyseisen veron alarajan nostosta, joka siis on kunnille pakottava, jos lakiesitys hyväksytään. Korotus tuo kunnalle 1.8M€ lisätuloja, mutta lankeaa erityisesti omakotiomistajien harteille. Sinänsä kiinteistövero on tutkitusti veromuoto, jolla on vähäisimpiä ns. dynaamisia haittavaikutuksia, mutta tämä muutos nostaa jo entisestään korkeita asumisen kustannuksia pääkaupunkiseudulla. Sopii toivoa, että kiinteistöverojen nousua ei tämän jälkeen enää nähdä.
Itse talousarvion johtoajatuksista kunnanjohtaja piti erinomaisen esityksen. Uutta tälle vuodelle on ilmastobudjetin tuominen osaksi TA:ta, osallistava budjetointi sekä pian julkaistava budjetin visualisointi selkokieliseksi. Keskeisiä teemoja tulevalle vuodelle on strategian päivitys, palveluverkkosuunnitelman päivitys sekä valmistautuminen TE2025-uudistukseen. Pitkän ajan taloussuunnittelua leimaa isot koulu- ja infrainvestoinnit, jotka nostavat lainakannan liki tuplaan nykyisestä. Kunnanjohtaja korosti elinvoimaa ja houkuttelevuutta. Alenevan syntyvyyden aikana lapsiperheitä on entistä vahvemmin pystyttävä houkuttelemaan ja toisaalta talouden vahvistamiseksi kaipaamme lisää yritystoimintaa. Syntyvyyden lasku ja koulurakennushankkeet eivät kuitenkaan saisi johtaa nykyisten toimivien lähikoulujen lakkautusuhkaan.
Talous näyttäytyy nykyennusteissa lähivuosille kohtuullisen hyvältä – verotulojen nousu on kompensoinut palkkaratkaisujen (+10%) ja palvelujen ostojen (+15%) kustannusnousut. Pidemmällä tähtäimellä epävarmuutta aiheuttaa suhdannekehityksen lisäksi mm. kasvavien lainojen nousevat korot sekä valtionosuuksiin kohdistuvat muutokset.
Neuvoteltu talousarvioesitys hyväksyttiin ilman suurta dramatiikkaa. Yksi lisäys +30k€ koulujen turvallisuutta kohottaviin toimiin hyväksyttiin laajalla enemmistöllä (PerSu). Sen sijaan vasemmiston esitys poistaa kirjaus, jonka mukaan metsien hoitoa voi rahoittaa metsistä saatavalla tulolla, kaatui selvin numeroin. On selvää, että kunnan tulisi nostaa metsänhoidon tasoa. Nykyinen 2000ha metsän hoito on pitkälti virkistyspolkujen avaamista kaatuneista puista, joiden rungot jätetään lojumaan. Ryteikköistyvä tai pystyyn kuoleva metsä ei sido hiiltä tai tuo virkistysarvoa. Tähän aiheeseen on aihetta palata myöhemmin.
Talousarvioneuvottelujen kestoaihe on Kirkkonummi-lisän palautus, jolle ei valitettavasti tänäkään vuonna löytynyt neuvotteluissa riittävää enemmistöä. Tänä vuonna siitä ei äänestetty salissa. Sinänsä parempi näin, sillä esitys olisi kuitenkin kaatunut, ja itse äänestän salissa lähtökohtaisesti budjettineuvottelutuloksen mukaan.
Talousarvion lisäksi toinen iso aihe oli MAL2023-suunnitelman hyväksyminen. Maankäytön, Liikenteen ja Asumisen (MAL) suunnitelma on pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien neuvottelema seudullisen kehityksen strateginen linjapaperi. Vuoteen 2040 ulottuvan suunnitelman visio on että Helsingin seutu on Euroopan kestävimmin kasvava ja ihmisläheisin metropolialue. Suunnitelman nostamia kärkitoimia ovat yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, seudullisen eriytymisen ehkäisy ja joukkoliikenteen kilpailukyvyn edistäminen. Viimeksi mainittu saa näissä yhteyksissä suhteettoman paljon painoarvoa erityisesti ilmastonäkökannasta. Joukkoliikenteen osalta polttava kysymys Kirkkonummelle on luonnollisesti rantaradan varikkosijainti. Neuvottelujen loppuvaiheessa suunnitelmasta poistettiinkin kirjaus Mankki-Luoma sijainnin ensisijaisuudesta. Kirkkonummi on aiemmin vastustanut varikkoa ylipäitänsä Kirkkonummelle. Selvää on, että Vuohimäki olisi parempi vaihtoehto kuin aiemmin mainittu. Sijainnista käydään jatkoneuvotteluja Espoon kanssa. Käsitykseni on, että muita realistisia sijaintivaihtoehtoja kuin edellä mainitut ei ole eikä tule.
MAL-sopimuksen luonteeseen kuuluu, että kaikki osapuolet sen kokonaisuutena hyväksyvät, vaikka kaikki sen kirjaukset eivät miellyttäisikään. Kirkkonummen omien tavoitteiden vastaisia ovat esim. yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja vuokra-asuntotuotantoon liittyvät kirjaukset. Määrittelytaso on kuitenkin seudullinen ja ylimalkainen eikä sopimus ole juridisesti sitova ja sanktioitu. Siten se jättää liikkumavaraa siihen, miten sopimuksen henkeä kulloinkin noudatetaan. Sopimusosapuolena oleminen tuo myös mukanaan hyvää, esim. seudullisia infrainvestointihankkeita. Lähivuosien iso MAL-hanke on Kehä III Masalanportin eritasoliittymän toteutus, kauempana tulevaisuudessa taas länsiväylän moottoritien jatko Siuntioon ja Vuohimäen eritasoliittymä. Kevyen liikenteen hankkeita on myös Kirkkonummella useita; mm. Nupurintie, Överbyntie, Vanha Turuntie, Gesterbyntie.
MAL-suunnitelma hyväksyttiin ilman erityistä keskustelua. Varikkoasiasta riittää varmasti puhetta jatkossakin. Kokouksen päätteeksi käsiteltiin vielä vastaukset valtuustoaloitteisiin muovi- ja mikromuovijätteen vähentämisestä sekä koulujen hävikkiruoan myynnistä. Saadun vastauksen ulkopuolelta ilmeni, että tuoreen kouluterveyskyselyn vastausten perusteella kouluruoan jättää syömättä peräti 53% yläkouluoppilaista. Tähän problematiikkaan olisi syytä ensisijaisesti puuttua.
Kim Åström 14.11.2023
Kimin aikaisempi koosteita pääset lukemaan hänen Facebook-sivustolta.