Mitä tekeekään valtuustoryhmän puheenjohtaja?
Vuosi lähenee loppuaan. Maailmaa ei tänäkään vuonna saada valmiiksi. Monet ovat matkan varrella kysyneet miten Kokoomuksen ”kunnallispolitiikan kone” oikein toimii. Kohtuullisestihan se toimii, muttei ilman sitoutuneita ihmisiä ja tiimityötä. Kyse on siis mitä suurimmassa määrin tiimityöskentelystä ja aktiivisesta yhteydenpidosta vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden kesken. Valtuustoryhmä ei operoi tyhjiössä eikä kuplassa, vaan on aktiivisessa vuoropuhelussa erilaisten toimijoiden, kuten virkahenkilöiden, kuntalaisten, median edustajien, muiden poliittisten ryhmien sekä oman paikallis- ja muiden yhdistysten kanssa. Muutkin poliittiset ryhmät toimivat vastaavalla tavalla. Toimintatavoissa ja ryhmien päätöksentekotavoissa voi olla joitakin eroavaisuuksia tai ominaispiirteitä, mutta isossa kuvassa miltei kaikki operoivat näin.
Valtuustoryhmän puheenjohtajia on monenlaisia. Mitään yhtä oikeaa ihmistyyppiä tai muottia ei tehtävään mielestäni ole. Kuka tahansa valtuutettu voi periaatteessa toimia valtuustoryhmän puheenjohtajana. Edeltäjieni kanssa keskusteltuani tehtävään on perinteisesti valittu kokeneita luottamushenkilöitä. Siis sellaisia, jotka ovat toimineet kuntapolitiikassa sekä yhdistystoiminnassa usein kohtuullisen pitkään ja oletusarvoisesti tuntevat niin paikalliset vaikuttajat kuin kentän. Tästä näkökulmsta oma lähtökohtani oli pikkuisen erilainen, koska tulin valituksi tehtävään ensimmäisen kauden luottamushenkilönä ilman aiempaa kokemusta paikallispolitiikasta. Toki jotain kokemusta olin politiikasta muutoin ehtinyt kerätä. Ennen kaikkea valtuustoryhmän puheenjohtajuus on kenties jonkin poliittisen ryhmän kollektiivinen luottamukseosoitus luottamushenkilölle. Luottamuksen osoitus siitä, että tämän katsotaan kykenevän edustamaan jotakin ryhmää, sen tavoitteita ja näkemyksiä niin poliittisessa päätöksenteossa kuin eri tyyppisissä neuvotteluissa ryhmää tyydyttävällä tavalla.
Puheenjohtajat eivät siis ilmesty tyhjästä. Ennen jokaisen istuntokauden käynnistymistä valtuustoryhmä järjestäytyy ja valitsee itselleen puheenjohtajiston (pj + vpj). Samassa yhteydessä ryhmä valitsee itselleen myös sihteerin ja viestintävastaavan. Varapuheenjohtaja, sihteeri ja viestintävastaava siis muodostavat valtuustoryhmän ”konetta” pyörittävän tiimin, jossa jokaisella on rooli. Koska ryhmän puheenjohtaja valitaan joka vuosi uudelleen, ei tehtävässä jatkaminen ole itsestään selvyys, vaan ryhmän luottamus on lunastettava joka vuosi uudelleen. Ryhmäpuheenjohtajan tehtävä eroaa aavistuksen joidenkin muiden luottamushenkilöpaikkojen valinnasta. Esimerkiksi vaalien jälkeen lautakuntapaikoille voidaan nimetä edustaja kahdeksi tai neljäksi vuodeksi eikä valtuustossa nuijan ”kopahdettua” tähän välttämättä enää palata lainkaan kuin vasta seuraavien kuntavaalien jälkeen, jolloin paikat luonnollisesti jaetaan vaalitulokseen perustuen uudelleen. Edellä esitetystä johtuen ryhmäpuheenjohtajan tehtävässä jatkaminen ei siis välttämättä ole mahdollista, vaikka kyseisellä henkilöllä jatkovalmiutta olisikin. Olen itse saanut (korostus tässä) toimia ”ryhmyrin” tehtävässä nyt reilut kaksi vuotta. Se on kunniatehtävä, jota arvostan suuresti. Kiitos tästä kaikesta kuuluu kanssavaltuutetuilleni.
Koska valtuustoryhmät (toki niiden koosta riippuen) ovat moniäänisiä on muillakin valtuutetuilla keskeinen rooli Kokoomuksen politiikan toteuttamisessa toimielinpaikkojen, kuten kunnanhallituksen tai lautakuntien jäsenyyksien kautta. Kunnanhallitus on nimensä mukaisesti kunnan mielestäni tosiasiallisesti vaikutusvaltaisin toimielin ja kunnanhallituksen jäsenet siten merkittävässä roolissa päätöksiä tehtäessä. Samoin ovat lautakuntien työtä johtavat puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Kokoomuksella on tällä kuntavaalikaudella (2021–2025) neljän toimielimen puheenjohtajuus. Ne ovat: kunnanhallitus, yhdyskuntatekniikan lautakunta, sivistys- ja vapaa-aikalautakunta sekä Kirkkonummen Vesi-liikelaitoksen johtokunta. Toimielinten yksittäisetkin jäsenet voivat nauttia suurta arvostusta vaikkapa ahkeruutensa tai asiantuntemuksensa kautta. Siksi yksittäiselläkin valtuutetulla voi olla kokooan suurempi välillinen vaikutusvalta oman ryhmänsä politiikkaan ja sitä myötä päätöksentekoon laajemmin. Toinen seikka ovat enemmistöt. Kuntapolitiikassa ei ole hallitusta eikä oppositiota, kuten eduskunnassa. Siksi erilaisten päätösten taakse on ensin hankittava oman ryhmän tuki ja tavoiteltava kannatusta myös muiden ryhmien keskuudessa. Eli neuvoteltava.
Ryhmän puheenjohtajan tehtävänä onkin ryhmän päivittäisen työskentelyn organisoimisen ja suunnittelun lisäksi edustaa ryhmäänsä ja tuotava ryhmän näkemys esille ns. ryhmäpuheenjohtajiston kokouksissa, laatia alustavaa kannanmuodostusta yhdessä jo aiemmin mainitun ”tiimin” sekä muiden oman ryhmän valtuutettujen kanssa erilaisiin politiikkakysymyksiin, kuten kuntastrategiaan tai talousarvioon liittyen, koordinoitava ryhmän antamia lausuntoja ja viestintää sekä neuvoteltava ja ylläpidettävä vuoropuhelua muiden ryhmien kanssa sekä huolehdittava, että ryhmän kannat näkyvät myös kunnanvaltuuston päätöksenteossa. Yhteydenpitoa paikallisyhdistykseen ja sen hallitukseenkaan ei tule unohtaa. Valtuustoryhmän ja paikallisyhdistyksen vuoropuhelulle on virallinen ja säännöllinen yhteydenpito, jota kautta myös kentän ääni välittyy valtuustoryhmälle. Ryhmäpuheenjohtajan tehtäväkenttä on siis kohtuullisen monipuolinen ja kukin tehtävässä toimiva hoitaa sitä omalla tavallaan.
Kuluvalla kuntavaalikaudella olemme pyrkineet osallistamaan luottamushenkilöitä laajalla rintamalla. Kuitenkin siten, että vastuut eri tahoilla ovat selkeät ja pyrkineet käsittelemään kaikkia merkittäviä politiikkakysymyksiä koko ryhmän kesken etupainotteisesti. Esimerkiksi jo mainittuja kuntastrategiaa ja talousarviota, kaavoitusohjelmaa ja -hankkeita, palveluverkkoselvitystä, merkittäviä investointeja (kuten Prysmian tai Microsoftin datakeskus), TE-uudistusta, metsästrategiaa, valtuustosopimusta ja eettisiä ohjeita tai vaikkapa sivistyspalvelujen resursointia. Monia asiakysymyksiä, jotka tavalla tai toisella vaikuttavat kuntalaisten ja heidän perheidensä arkeen eri laajuudessa ja eri tavoin. Nähdäkseni Kokoomus on toistaiseksi onnistunut työssään kohtuullisesti, kiitos ryhmätyöskentelyn ja valtuustoryhmän jäsenten vahvan henkilökohtaisen sitoutumisen yhteisten asioiden edistämiseen. Tämä on erityisen arvostettavaa, koska politiikan tekeminen ja siihen käytetty aika kuitenkin tapahtuu vapaaehtoisesti, omalla ajalla. Tästäkin on syytä esittää vilpitön kiitos kaikille kokoomuslaisille niin valtuustoryhmässä kuin paikallisyhdistyksessäkin. Ryhmänä yksin oikeassa oleminen ei pitkässä juoksussa kanna kauhean pitkälle. Siksi olemme pyrkineet osallistamaan ihmisiä ja osoittamaan heidän työlleen ja asiantuntemukselleen sen ansaitsemaa arvostusta. Päivän päätteeksi tämä on edelleen ihmisten maailma ja politiikka mitä suurimmassa määrin ihmisten välistä yhteistyötä.
Haastavista ajoista huolimatta haluan toivottaa kaikille erinomaista itsenäisyyspäivää ja rauhallista joulunalusaikaa! Hymyillään kun tavataan!
Urho Blom
Kirjoittaja on valtuustoryhmän puheenjohtaja.